Tanssijan
alaraajalinjaus-
analyysi


Tanssin aktiiviharrastajat ja ammattilaiseksi tähtäävät tanssiopiskelijat harjoittelevat noin 10–25 tuntia viikossa ja ammattitanssijat 40–48 tuntia viikossa kymmenen kuukautta vuodessa. Yhden tanssiharjoittelukerran aikana tehdään 150–400 hyppyä ja vähintään saman verran plié-liikkeitä eli kyykkyjä sekä lukematon määrä askelluksia, yhden alaraajan varassa tapahtuvaa tasapainoilua, alaraajan nostoja ja korkeita potkumaisia liikkeitä. Harjoittelu tapahtuu usein paljain jaloin tai erilaisia tossuja käyttäen. Tanssilajista riippuen alaraajoja kuormitetaan lonkkien kaikilla kiertokulmilla – baletissa maksimaalisessa aukikierrossa ja nykytanssissa hyödyntäen koko sisäkierto.

On siis hyvin ymmärrettävää, että tanssijoilla esiintyvät tuki- ja liikuntaelinongelmat ovat painottuneet alaraajoihin. Huomattavan ongelmakentän muodostavat ylirasitusvammat, joiden osuus kaikista alaraajavammoista on 50–80%. Kohtalaisten pienten jatkuvasti toistuvien alaraajalinjausvirheiden tiedetään johtavan ylirasitusvammojen kehittymiseen. Tietyissä tapauksissa alaraajan linjausvirheet altistavat myös tapaturmaisille vammoille.


Fysioterapia Kropan tanssijan alaraajalinjaus-analyysissä selvitetään aluksi haastattelemalla asiakkaan tanssillinen suuntautuneisuus, mahdolliset tuki- ja liikuntaelin oireet ja tanssin alueella ilmenevät ongelma-alueet. Näiden esitietojen pohjalta tutkitaan lannerangan, lonkan, polven ja jalan yhteistoiminta suljetussa kineettisessä ketjussa perusliikkumisen ja tanssiliikkeiden aikana. Tämän jälkeen selvitetään mikä tai mitkä edellä mainituista kehoalueista on keskeisin mahdollisen alaraajalinjausvirheen aiheuttaja. Seuraavaksi tutkitaan avoimessa kineettisessä ketjussa kyseisen alueen nivelten aktiiviset ja passiiviset liikelaajuudet sekä keskeiset lihasvoimat.

Tämä laaja tanssijan alaraajalinjaus-analyysi kestää 60-90 minuuttia. Analyysistä saa kirjallisen palautteen. Mahdollisesti esiin tulleita alaraajalinjaus ongelmia voidaan ratkaista laatimalla jatkokäynnillä asiakkaalle henkilökohtainen lajinomainen harjoitteluohjelma. Tarvittaessa käytetään manuaalista terapiaa esim. myofasciaalista käsittelyä ja laitehoitoja esim. hoitavaa laseria.