Triggerpisteiden kuivaneulaus
Urheilufysioterapeutti
Tässä työssä jatkuvan pohdinnan alla on, miten voisin vaikuttaa kipuun, erilaisiin jumituksiin, kolotuksiin ja juilimiseen. Miten siinä voisi onnistua nopeasti ja myös niin, että vaikutus kestäisi pidempään kuin tunnin, pari tai yhden päivän?
2019 minulle avautui mahdollisuus osallistua akupunktuuritohtorin Bob Turnerin vetämään kuivaneulaskoulutukseen ja saada ensiaskeleet aiheen parissa. Kieltämättä neulaus osui ja upposi minuun heti – siis konkreettisesti kollegojen käyttäessä pohkeitani ”neulatyynynä” ja myös ideatasolla kuntoutuksen näkökulmasta katsottuna. Tämän jälkeen 2 vuoden aikana olen syventänyt tietämystäni ja saanut käytännön kokemusta kohtuullisen hyvän määrän. Neulaamalla – niin kuin ei muillakaan fysioterapian keinoilla – ihmeitä pystytä tekemään, mutta joskus hyvin lähelle tätä tunnetta saattaa onnistuessaan kuivaneulauksella päästä.
Seuraavassa avaan hieman aiheeseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä tieteellisiin artikkeleihin pohjautuen. Olen tarkoituksella pyrkinyt välttämään vaikeasti ymmärrettäviä termejä, jotta muutkin kuin aiheeseen vihkiytyneet pysyvät kyydissä mukana. Blogin lopusta löytyy sitten lähdeluettelon kautta syventävää tietoa tarkennusta janoaville.
Mitä ovat triggerpisteet?
Triggerpisteistä yleisimmin hyväksytty ja käytetty määritelmä on: ”Lihaskalvorakenteiden triggerpiste on erittäin arka pistemäinen kohta luustolihaksen tiukassa osassa. Tuo kohta reagoi painamiselle, venytykselle tai lihaksen kuormittamiselle kivuliaasti. Kipu tuntuu yleensä säteilevänä ja suhteellisen etäällä varsinaisesta triggerpisteestä.” (Simons et al. 2019)
Triggerpisteitä on kahdenlaisia eli ns. aktiivisia ja piileviä (latentteja). Aktiivisiksi pisteiksi kutsuaan kohtia, joita stimuloitaessa saadaan aikaan henkilön kokemat ongelmalliset oiretuntemukset joko osittain tai kokonaan. Tuntemukset voivat olla syvää kipua, etäistä kipua, tylppää särkyä, pistelyä tai polttavaa tunnetta eli ei siis pelkkää kipua asiakkaan kokemalla alueella. Piileviä triggereitä stimuloitaessa voidaan myös saada aikaan oiretuntemuksia, mutta niitä ei ole esiintynyt henkilöllä muuten kuin stimulaation aikana. Triggerpisteissä ja niiden läheisyydessä on todettu olevan muuttunut biokemiallinen koostumus, mikä herkistää alueen kipuhermoja ja ilmeisesti myös muita tuntohermopäätteitä. Triggerpisteitä – aktiivisia tai latentteja – sisältävien lihasten on huomattu väsyvän nopeammin, aktivoituvan poikkeavalla tavalla, rentoutuvan epätäydellisesti ja rajoittavan nivelten liikkuvuutta verrattuna ei triggereitä sisältäviin lihaksiin. Triggerpisteillä näyttää olevan myös yhteys motorisiin ja sensorisiin muutoksiin, joita esiintyy kroonisissa kiputiloissa. Käytännön tasolla triggereitä on löydettävissä esim. toimistotyötä tekevien henkilöiden hartioista samoin kuin tiiviisti treenaavilta urheilijoilta tai tanssijoilta selän, pakara, reiden tai pohkeen alueelta. Yhteinen oire näissä on jumitustunne, vaikka lihasten venyvyydessä ei ole välttämättä havaittavissa puutteita. (Fernández-de-Las-Peñas et al. 2018; Shah et al. 2008; Fernández-de-Las-Peñas et al. 2019; Ge et al. 2014; Ge et al. 2012.)
Entäpä kuivaneulaus?
Kuivaneulauksesta puhutaan, kun käytetään hyvin ohuita umpinaisia neuloja ihon läpäisemiseen hoidettaessa tuki- ja liikuntaelinperäisiä kipu- tai jumitusongelmia. Kuivaneulaus muistuttaakin akupunktiota, sillä käytettävät neulat ovat samanlaisia. Koska neula on umpinainen, pistoksen aikana ei kehoon injektoida mitään erillistä hoitavaa ainetta. Kuivaneulauksessa voidaan käyttää sähköhoitoa yhdistelmänä, mikä saattaa tehostaa tai pidentää toivottua vaikutusta. (Fernández-de-Las-Peñas C et al. 2019)
Perinteisesti kuivaneulauksessa neulaa liikutetaan nopeasti ylös alas triggerpisteessä, jotta saataisiin aikaiseksi ns. “nykäisy” vaste. On ajateltu, että “nykäisy” vaste vaaditaan aikaansaamaan kivun tai muun oireen lievittyminen tai toiminnan parantuminen neulatussa lihaksessa. Fernández-Carnero J. et al. (2017) tutkivat, millainen vaikutus kuivaneulauksen annostuksella on niskahartia kivussa. Lopputulos oli, että kipu lievittyi yhtä paljon, saatiin hoidon aikana 0 “nykäisyä” tai yli 6 “nykäisyä”.
Kuivaneulauksen jälkeen tulee käsittelyyn liittyvää lievää tai kohtalaista arkuutta hoidetulla alueella, mikä on normaali reaktio neulaukselle. Arkuus hoidettavalla alueella kestää yleensä 1–3 vuorokautta, eikä siihen näyttäisi vaikuttavan, mitä on tehty neulauksen jälkeen. Arkuutta on pyritty lievittämään mm. pistoskohtien kompressiolla tai kylmähoidolla tai tekemällä erilaisia kevyitä venytyksiä tai jumppaliikkeitä, mutta suhteellisen vaihtelevin tuloksin. Lievä tai kohtalainen arkuus kuuluus siis asiaan ja se häviää itsekseen muutaman päivän kuluessa. (Martin-Pintado-Zugasti et al. 2018)
Miksi kipu lievittyy triggerpisteiden kuivaneulauksella?
Kysymys on jatkuvan tutkimuksen alla eikä täydellistä vastausta tähän vielä tiedetä. Nykytiedon valossa kivun lievittyminen perustuu toisaalta mekaanisiin ja toisaalta neurofysiologisiin muutoksiin, joita saadaan aikaan kuivaneulauksella.
Mekaaniselta näkökulmalta tarkasteltuna on huomattu, että triggerpisteiden kuivaneulauksella voidaan vaikuttaa myönteisesti huonosti toimivaan hermo-lihas-liitokseen. Neulauksella saadaan ikään kuin vaimennettua spontaanisti toimivia hermo-lihas-liitoskohtia, jolloin alueen poikkeava lihasjännitys vähenee. Käytännössä neulaamalla tuotetaan pieniä vaurioita lihassoluihin ja tähän kiinnittyviin mikroskooppisiin hermopäätteisiin. Vaikutus alkuperäiseen triggerpiste-peräiseen oireeseen alkaa usein lähes välittömästi, koska oiretta tuottava alue on sopivasti rikottu. Neulauksen seurauksena paikallinen verenkierto vilkastuu, alueen happitilanne paranee ja kehossa käynnistyy välittömästi korjausmekanismi – lopputuloksena on täysin korjaantunut lihassolukko ja samoin uusi normaalisti toimiva hermolihasliitos neulatulla alueella. Korjaantuminen kestää tavallisesti n. viikon ajan. (Domingo A. et al. 2013; Liu QG et al. 2017; Abbaszadeh-Amirdehi M. et al. 2017; Dommerholt J. 2011.)
Neurofysiologiselta kannalta katsottuna ensimmäinen kipua lievittävä tekijä perustuu siihen, että neulaus vähentää triggerpisteen alueella kipuhermoja herkistävien kemiallisten aineiden määrää. Tällöin kipuviestin lähtö kehon ääreisosista kohti selkäydintä estyy tai vähenee, jolloin oire siis vähenee. Toinen tekijä kivun lievityksessä liittyy tutkimuslöydöksiin, joissa selkäydintasolla on pystytty osoittamaan substanssi P -nimisen hermoston välittäjäaineen pitoisuuden alenemista neulauksen seurauksena. Kyseinen välittäjäaine toimii hermoston mukauttajana erityisesti kipuviestin kuljetuksessa. Kolmas taso neurofysiologisen kivun lievittymisen näkökulmasta liittyy havaintoihin, että neulauksella saadaan aktivoitua aivoalueita, jotka pystyvät tuottamaan ns. hermoston sisäisiä kipulääkkeitä. (Hsieh YL. et al. 2014; Qiuyi L. et al. 2019.)
Triggerpisteiden kuivaneulauksesta tiedetään siis jo suhteellisen paljon, mutta ei lähellekään kaikkea ja tutkimusmateriaalia tulee joka vuosi lisää. Jos aihe herätti mielenkiintosi, käy tutustumassa alla oleviin lähteisiin, niin pääset aikamoisen paljon pintaa syvemmälle.
Värikästä alkavaa syksyä,
Pasi
Lähteet:
Simons DG, Travell JG, Simons L. 2019:”Myofascial Pain and Dysfunction. The Trigger Point Manual.” 3th ed. Philadelphia: Wolters Kluwer.
Fernández-de-Las-Peñas C, Dommerholt J. 2018:”International consensus on diagnostic criteria and clinical considerations of myofascial trigger points: a Delphi study.” Pain Med. 2018; 19: 142–150. doi:10.1093/pm/ pnx207
Shah JP, Danoff J, Desai M, et al. 2008:”Biochemicals associated with pain and inflammation are elevated in sites near to and remote from active myofascial trigger points.” Arch Phys Med Rehabil. 2008; 89:16–23. doi: 10.1016/j.apmr.2007.10.018
Fernández-de-Las-Peñas C, Nijs J. 2019:”Trigger Point dry needling for the treatment of myofascial pain syndrome: current perspectives within a pain neuroscience paradigm.” Journal of Pain Research 2019:12 1899–1911.
Ge H.-Y., Monterde S., Graven-Nielsen T., Arendt-Nielsen L. 2014:”Latent Myofascial Trigger Points Are Associated With an Increased Intramuscular Electromyographic Activity During Synergistic Muscle Activation.” The Journal of Pain, Vol 15, No 2 (February), 2014: pp 181–187.
Ge HY, Arendt-Nielsen L, Madeleine P. 2012:”Accelerated muscle fatigability of latent myofascial trigger points in humans.” Pain Med. 2012;13: 957–964.
Fernández-Carnero J, Gilarranz-de-Frutos L, Leon-Hernandez JV, et al. Effectiveness of different deep dry needling dosages in the treatment of patients with cervical myofascial pain: a pilot RCT. Am J Phys Med Rehabil. 2017;96: 726–733.
Martín-Pintado-Zugasti A, Mayoral Del Moral O, Rd G, Fernández-Carnero J.2018:”Post-needling soreness after myofascial trigger point dry needling: current status and future research.” J Bodyw Mov Ther. 2018; 22:941–946. doi:10.1016/j. jbmt.2018.01.003
Domingo A, Mayoral O, Monterde S, Santafe MM. 2013:”Neuromuscular damage and repair after dry needling in mice. Evid Based Complement.” Alternat Med. 2013; 2013:260806. doi:10.1155/2013/260806
Liu QG, Liu L, Huang QM, Nguyen TT, Ma YT, Zhao JM. 2017:”Decreased spontaneous electrical activity and acetylcholine at myofascial trigger spots after dry needling treatment: A pilot study.” Evid Based Complement Alternat Med. 2017; 2017:3938191. doi:10.1155/2017/3938191
Abbaszadeh-Amirdehi M, Ansari NN, Naghdi S, Olyaei G, Nourbakhsh MR. 2017:”Therapeutic effects of dry needling in patients with upper trapezius myofascial trigger points.” Acupunct Med. 2017; 35:85–92. doi:10.1136/acupmed-2016-011082
Dommerholt J. 2011:”Dry needling: peripheral and central considerations.” J Manual Manipul Ther. 2011; 19:223–237. doi:10.1179/ 106698111X13129729552065
Hsieh YL, Yang SA, Liu SY, Chou LW, Honc CZ. 2014:”Remote dosedependent effects of dry needling at distant myofascial trigger spots of rabbit skeletal muscles on reduction of substance P levels of proximal muscle and spinal cords.” Biomed Res Int. 2014; 2014:982121. doi:10.1155/2014/982121
Qiuyi L., Fengzhi W., Xiulun G., Xuegin Y., Ling Z., Jie C., Yinjia H., Rong Z., Bixiu Z., Lanying L. 2019:”The Involvement of Descending Pain Inhibitory System in Electroacupuncture-Induced Analgesia.“ Front Integr Neurosci. 2019 Aug 21;13:38. doi: 10.3389/fnint.2019.00038. eCollection 2019.