Varaa aikasi

044-7477330 tai toimisto@fysioterapiakroppa.com

Urheilufysioterapia

Ammattiurheilijat ja kilpaurheilijat harjoittelevat noin 30-40 tuntia viikossa kymmenen kuukautta vuodessa. Yhden harjoittelukerran aikana voidaan tehdä esim. 150–400 hyppyä ja alastulohetkellä alaraajan rakenteisiin kohdistuu 4-14 kertaa urheilijan painoa vastaavia kuormia. Vartaloa käytetään jopa ääriasentoja hyödyntäen. Selkää taivutetaan taakse, pyöristetään ja kierretään maksimaalisesti yhtä aikaa raajojen monimuotoisten liikeyhdistelmien kanssa. Urheilija saattaa nostaa itsensä painoista kilpakumppania. Miten urheilijan keho voi kestää kaiken tämän?

Fysioterapia KROPASSA urheilufysioterapiassa keskeistä on vammojen ennaltaehkäisy, joka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä valmentajien kanssa.  Tapaturmaisen loukkaantumisen tai rasitusvamman hoidossa urheilufysioterapeutti toimii yhdessä lääketieteen asiantuntijoiden kanssa. Kuntoutuksessa hyödynnetään tarvittaessa manuaalista terapiaa, laitehoitoja ja teippausta. Pääpaino pidetään kuitenkin aktiivisessa kuntoutuksessa, jolla pystytään varmistamaan urheilijan mahdollisimman nopea paluu lajiharjoitteluun vamman uusiutumisriski minimoiden.

Section
Lihastasapainokartoitus

LIHASTASAPAINOKARTOITUS

Urheilijan lihastasapainokartoitus on fysioterapeutin tekemä alkukartoitus, jossa selvitetään lajin kannalta keskeiset nivelten aktiiviset ja passiiviset liikelaajuudet ja mahdolliset lihaskireydet. Lisäksi tutkitaan vartalon ja raajojen tärkeiden tukilihasten voimatasapaino. Lihastasapainokartoituksessa keskitytään testiliikkeiden laadullisen toteutuksen arviointiin. Asiakkaan kanssa erikseen sovittaessa kartoituksessa voidaan käyttää apuna  urheilusuorituksen videoanalyysiä.

Kartoitus kestää tavallisesti 60 minuuttia ja siitä saa kirjallisen palautteen. Raportti antaa tärkeää tietoa fysioterapeutille, urheilijalle ja valmentajalle siitä, mitkä ovat henkilön fyysiset vahvuudet ja puutteet. Lihastasapainokartoituksen pohjalta urheilijalle voidaan erillisellä käynnillä laatia henkilökohtainen harjoitteluohjelma ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Nuorilla urheilijoilla kartoitus suositellaan uusittavaksi 0,5-2 vuoden välein ja aikuisilla tarpeen mukaan.

Urheilijan kehonhuolto

URHEILIJAN KEHONHUOLTO

Kehonhuollolla tarkoitetaan kaikkia niitä keinoja, joilla voidaan ylläpitää tai kehittää urheilijan kykyä hallita kehoaan mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti. Työvälineitä ovat erilaiset kestävyyttä, voimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja koordinaatiota kehittävät lajinomaiset harjoitteet. Harjoittelussa huomioidaan herkkyyskaudet, jotta oppiminen tapahtuisi mahdollisimman helposti.

Ensisijaisena tavoitteena on kehittää monipuolisesti urheilijan kunto- ja taitotekijöitä ja parantaa näin edellytyksiä lajitaitojen oppimiseen. Keskeisenä tavoitteena on myös antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet siitä, kuinka kehon asennonhallintaa tulee kehittää, jotta urheilija pystyy harjoittelemaan mahdollisimman tehokkaasti ja välttymään vammoilta. Kehonhuollon suunnittelun tukena käytetään lihastasapainokartoitusta, alaraajalinjausanalyysiä ja jalka-analyysiä. Kartoituksista saa kirjallisen palautteen. Kehonhuolto voidaan toteuttaa yksilöohjauksena tai kehonhuoltokurssina ryhmälle.

Urheilussa koko keho joutuu kovalle rasitukselle. Lihashuollon tukitoimina palautumisen edistämiseksi Kropassa on käytössä myös fysikaaliset hoitomuodot: ultraääni-, laser-, sähkö- ja lämpöhoidot. Lisäksi teemme hermokudos- ja nivelmobilisaatiota, triggerpistekäsittelyä, klassista hierontaa, myofasciaalista käsittelyä ja urheiluteippausta. Tarvittaessa valmistamme urheilijoille yksilölliset tukipohjalliset.

Kinesioteippaus

KINESIOTEIPPAUS

Kinesioteippauksella pystytään vähentämään kipuja, parantamaan nivelten liikkuvuutta ja nopeuttamaan kudoksen paranemista. Se sopii hyvin leikkausten jälkeisen turvotuksen poistoon ja leikkausarven kiinnikkeisyyden vähentämiseen. Teippaus ei estä ns. normaalia liikkumista tai urheilua. Teippaus on joustava ja pysyy iholla 4-7 vrk:ta. Kinesioteippaus on hyvin suosittu hoitomuoto aktiiviurheilijoilla.

Laitehoidot

LASERHOIDOT

Laserhoito kiihdyttää vaurioituneen kudoksen paranemisprosessia, edistää solujen uudismuodostusta ja parantaa verenkiertoa pienissä verisuonissa. Parantunut mikroverenkierto edistää aineenvaihduntaa solutasolla. Kaikki tämä tapahtuu nopeasti, vain muutaman tunnin kuluessa kipeän kudoksen käsittelemisestä hoitavalla laserilla. Laserhoito nopeuttaa paranemista ja helpottaa kipua joko käytettynä lyhyenä jaksona ainoana hoitomuotona tai yhdessä muiden hoitomuotojen kanssa.

SÄHKÖHOIDOT

Sähkön käyttö kivun hoidossa on ikivanhaa – Kreikan ja Rooman valtakunnissa hoidettiin tiettävästi vaikeita päänsärkyjä sähkörauskun tuottamien voimakkaiden sähköiskujen avulla. Nykyisin sähköisessä kivunhoidossa käytetään laitteita, joissa hoitovirran voimakkuus on melko pieni (1-50 mA). Sähköärsytyksen vaikutusta kipuun on tutkittu neurofysiologisin keinoin. Tunnetuin selitysmalli on ns. porttikontrolliteoria, jonka mukaan tuntohermosyiden ärsytys sähköllä vaikuttaa selkäytimessä viestinvälitykseen siten, että kipuviesti ei voi kulkea selkäydintasolta aivoihin aistittavalle tasolle asti. On myös esitetty, että sähköinen ärsytys vapauttaa aivoista ja kipuratojen varsilta endorfiineja, jotka vaikuttavat keskushermostossa morfiinin tavoin kipua poistavasti. Kolmas teoria sähkökipuhoidon vaikutuksille on, että sähköiset tuntoärsykkeet kulkevat nopeammin kuin kipuviestit aivokuorelle analysoitavaksi ja tämä johtaa kiputuntemuksen lievittymiseen. Pakallistasolla kipuhermojen aktiivisuuteen voidaan vaikuttaa tarpeen mukaan joko laskimo- tai valtimoverenkiertoa vilkastuttavien hoitomuotojen avulla.

Sähköhoidossa oleellista on saada hoidot melko tiiviinä jaksona – aluksi jopa päivittäin. Sähköhoitomuodosta riippuen hoitokerta kestää 15-60 minuuttia ja hoitojakso koostuu 5-15 käsittelystä. Sähköhoitoa käytetään fysioterapiassa pääsääntöisesti yhdistelmänä muiden menetelmien rinnalla, jolloin saavutetaan parhaat tulokset. Joissakin vaikeissa kroonisissa kiputiloissa asiakkaan on suositeltavaa hankkia pieni sähköhoitolaite kotikäyttöön optimaalisen tulokseen pääsemiseksi.

ULTRAÄÄNIHOIDOT

Ultraääni (UÄ) on väliaineessa etenevää mekaanista aaltoliikettä, jonka värähtelytaajuus on ihmisen kuuloalueen yläpuolella. UÄ synnytetään ns. piezosähköisen ilmiön avulla, jolloin sopivaa ainetta oleva kide saadaan sähkön avulla värähtelemään. Kide on kiinnitetty hoitokojeessa metallilevyyn, josta värähtely siirtyy väliaineen kautta iholle ja siitä edelleen syvemmälle kudoksiin.

Kudoksissa ultraääni aiheuttaa erittäin nopeita ja voimakkaita painevaihteluita yksittäisen solun pituisella matkalla. Voidaankin ajatella, että UÄ-hoito on ns. solujen mikrohierontaa. Hoidon vaikutuksesta mm. erilaisten kalvorakenteiden läpäisevyys lisääntyy, paikallisesti vaikuttavien aineiden vapautuminen ja resorptio kiihtyvät, eli solujen toiminta tehostuu. UÄ:llä on myös nopea ja tehokas lämpövaikutus. Hoitomuoto soveltuu erilaisten paikallisten kiputilojen, hermopinteiden, nivelsidevammojen, sidekudoksen venymistä edellyttävien tilojen ja lihaskireyksien yms. hoitoon.

Ultraäänen avulla voidaan lisäksi tehostaa lääkeaineen kulkeutumista ihon läpi, jolloin puhutaan fonoforeesista. Geelimäinen lääkeaine joko sekoitetaan UÄ-hoidossa käytettävään väliaineeseen tai sitten lääkeaine soveltuu sellaisenaan väliaineena käytettäväksi. Fonoforeesi perustuu ihon verenkierron lisääntymiseen, ihohuokosten avautumiseen ja ihonalaisten kalvorakenteiden läpäisevyyden lisääntymiseen

Manuaaliset terapiat

NIVELMOBILISAATIO

Termi ”mobilisaatio” tarkoittaa liikkuvaksi tekemistä. Fysioterapiassa nivelmobilisaatiolla tarkoitetaan nivelten liikelaajuuksien suurentamista terapeutin käsin suorittaman liikehoidon avulla. Nivelen liikerajoitukseen liittyy usein kipua. Tavallisesti kipu vähenee tai poistuu mobilisoinnilla saavutetun liikkuvuuden lisääntymisen myötä.

NEURAALIKUDOSMOBILISAATIO

Neuraalikudoksella tarkoitetaan hermosäikeitä ja niitä välittömästi ympäröiviä rakenteita, kuten sidekudoskalvoja, veri- ja lymfanestesuonia. Normaalitilanteessa neuraalikudos pääsee vapaasti liikkumaan lihasten, luiden ja erilaisten sidekudoskalvojen väleissä. Muun muassa nivelten liikerajoitusten ja lihaskireyksien johdosta hermokudoksen normaali liikkuminen saattaa rajoittua, minkä seurauksena esiintyy mm. säteily-tyyppistä kipua. Kun hermokudoksen liikkuvuus saadaan neuraalikudosmobilisaatiolla palautettua normaalitilaan, niin säteilykipu helpottaa tai häviää.

TRIGGERPISTEHIERONTA

tarkoittaa lihasten kipupisteiden käsittelyä. Kyseinen hieronta sopii tilanteisiin, joissa lihas ei siedä klassisen hieronnan otteita. Trigger-piste hieronta soveltuu erinomaisesti mm. säären lihasaihiopaine syndrooman eli ”penikkataudin”oireiden vähentämiseen.

KLASSINEN HIERONTA

on yksi fysioterapian työvälineistä. Sitä käytetään usein tuki- ja liikuntaelin fysioterapiassa hoitojakson alkuvaiheessa luomaan edellytyksiä asiakkaan omatoimisen harjoittelun aloittamiselle. Urheilijoilla hieronta kuuluu oleellisena osana valmennusohjelmaa, jolloin hieronnalla tähdätään palautumisen nopeuttamiseen ja vammojen ennaltaehkäisyyn. Hieronnalla voidaan parantaa lihaksen sisäistä nestekiertoa ja irrottaa tai venyttää mahdollisia lihassäikeiden välisiä kiinnikkeitä. Lihaskalvojen venytys vähentää lihaksen jännitystä ja parantaa lihaksen sisäistä verenkiertoa. Lihasperäisen kivun taustalla voi olla myös kudosturvotus. Turvotuksen aiheuttamaa kipua voidaan lievittää lihaksen imuneste- ja laskimoverenkiertoa kiihdyttävillä hierontaotteilla.

MYOFASCIAALINEN- ELI LIHASKALVOKÄSITTELY

kaikki ihon alla olevat tuki- ja liikuntaelinrakenteet ovat toisiinsa sidottuina sidekudoskalvorakenteiden avulla. Kalvorakenteet toimivat elastisina voimia välittävinä sidoksina ja ovat tärkeä osa kehon biomekaanista kokonaisuutta. Esimerkiksi reiden hamstring-lihaksen (reiden takaosan lihas) revähtymien yhteydessä lihaskalvorakenteeseen syntyvä arpimuodostuma huonontaa kalvorakennelman elastisuutta koko alaraajan takaosassa jalkapohjasta pakaraan asti ulottuvalla alueella ja hyvin usein myös lanne- ja rintarangassa asti. Myofasciaalisella käsittelyllä voidaan parantaa kalvorakennelmien joustavuutta, nivelten liikkuvuutta ja lievittää kipua.