Akupunktio – neulan pisto tukena kuntoutuksessa

Käytettyäni noin 5 vuoden ajan triggerpisteiden kuivaneulausta (dry needling) apuna asiakkaiden hoidossa halusin laajentaa näkökulmaani neulojen käytöstä kuntoutuksen osana. 2024 syksyllä hakeuduin Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistyksen järjestämään vuoden kestävään lääketieteelliseen akupunktiokoulutukseen.

Olin erityisen kiinnostunut kuulemaan alan pitkän linjan ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miten akupunktio nähdään nykypäivänä tieteellisessä valossa tarkasteltuna, ja mihin siitä voidaan tutkimusnäkökulmasta katsottuna saada apuja. Toisaalta halusin kuulla, miten kouluttajat suhtautuvat perinteisiin qi-, yin-yang- ja meridiaani-ajattelumalleihin akupunktion pohjalla ja onko näillä ajatusmalleilla sijaa, kun hoitolinjoja valitaan.

Kurssilla kouluttajina toimivat fysiatrian erikoislääkärit Kai Kuronen ja Jukka-Pekka Kouri, lääkäri Jyrki Sihvonen, yleislääketieteen erikoislääkäri ja työterveyslääkäri Iiris Lappalainen sekä fysioterapeutti Maija Häärä. Tähän kirjoitukseen olen koonnut ajatuksiani akupunktion käyttömahdollisuuksista kuntoutuksen tukena pohjautuen käymääni koulutukseen sekä omiin käytännön kokemuksiin vastaanotolla.

Akupunktiolla laajat käyttömahdollisuudet

Akupunktiosta voidaan sanoa, että se on vakiinnuttanut asemansa osana nykyistä länsimaista fysioterapiaa. Vaikka menetelmän juuret ovat tuhansia vuosia vanhassa kiinalaisessa lääketieteessä, nykyaikaisessa fysioterapiassa sitä pystytään soveltamaan lääketieteelliseen tutkimustietoon perustuen, erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen hoidossa.

Akupunktiolla on runsaasti annettavaa myös neurologisen kuntouksen puolella sekä psyykkisen jaksamisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Eli akupunktion käyttömahdollisuudet ovat hyvin laajat kuntouksen kentällä.

Lievitystä akuuttiin ja krooniseen kipuun

Länsimaisesta perspektiivistä katsottuna akupunktion kipua lievittävä teho selitetään ensisijaisesti hermostollisten mekanismien kautta. Kun neula pistetään kudokseen, se stimuloi sensorisia hermopäätteitä, mikä lähettää viestejä selkäytimeen ja aivoihin. Välittömästi paikallinen verenkierto vilkastuu, lihasjännitys lievittyy, kipuviestin kulku tietoisuuteen vaikeutuu ja koettu kipu vähenee.

Kun neulat ovat paikoillaan riittävän pitkään, käynnistyy elimistön oma keskushermostoperäinen kipulääkejärjestelmä vapauttaen endorfiineja ja enkefaliineja. Riittävän usein toistettuna akupunktiolla voidaan muokata aivoihin muodostunutta subjektiivista kuvaa kivusta, mikä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna voi tuoda helpotusta moniin kroonisiin kipuongelmiin.

Akupunktio tasapainottaa hermostoa

Akupunktion yksi keskeisistä mekanismeista liittyy sen tasapainottavaan vaikutukseen kehossa. Neulan piston avulla sympaattisen hermoston eli ns. ”taistele tai pakene -hermoston” aktiivisuutta voidaan laskea ja toisaalta herätellä parasympaattista hermostoa eli ns. ”lepo ja ruoansulatus-hermostoa”.

Tällöin syke laskee, verenpaine alenee, suoliston toiminta vilkastuu, kehon ylivirittyneisyys madaltuu ja palautuminen rasituksesta tehostuu. Tämän huomaa usein unen saannin helpottumisena ja negatiiviseen stressiin liittyvien ahdistavien tuntemusten vähenemisenä.

Onko akupunktiosta tutkittua tietoa?

Akupunktiota käsittelevien tutkimusten määrä on jokseenkin kolminkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana – globaalisti vuonna 2004 tutkimuksia tehtiin 314 kpl:tta ja vuonna 2023 niitä tehtiin peräti 1151 kpl:tta. Kaiken kaikkiaan tieteellisesti asiallisia ja huomionarvoisia tutkimuksia akupunktiosta on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tehty n. 18000 kpl:tta. Mielestäni mielenkiintoista tutkimuksissa on se, että vähitellen nykytutkimuksen avulla on kyetty selittämään pari tuhatta vuotta käytössä olleen hoitosysteemin toimintamekanismeja ja voitu osoittaa, että ehkä se ei olekaan pelkkää uskomushoitoa.

Yhtenä kuumana käyvänä alueena tutkimuskentällä on viime vuosina ollut akupunktion anti-inflammatoristen vaikutusten selvittäminen ja selittäminen. Lisäksi enenevässä määrin tutkijat ovat olleet kiinnostuneita akupunktion vaikutuksesta erilaisten hermovälittäjäaineiden eli neurotransmittereiden toimintaan, kuten dopamiini ja GABA jne.

Tutkijat haluavat selvittää, voitaisiinko akupunktion avulla helpottaa neurobiologisten sairauksien – esim. Parkinson, Alzheimer tai masennus – oireita. Tulokset ovat lupaavia, mutta tutkittavaa on vielä paljon vahvojen johtopäätösten vetämiseksi.

Miten akupunktio toimii fysioterapiassa?

Fysioterapiassa akupunktiota käytetään harvoin ainoana hoitomuotona – se on yleensä osa laajempaa kuntoutussuunnitelmaa, joka pohjaa huolelliseen toiminnalliseen tutkimiseen ja johon kuuluu myös terapeuttista harjoittelua ja neuvontaa.

Tyypillisimpiä käyttökohteita ovat:

1. Krooninen ja akuutti kipu: alaselkäkivut, niskahartiaseudun jännitys- ja kiputilat, olkapään kiputilat esim. jäätynyt olkapää, nivelrikkoon liittyvät kivut esim. polvissa, tenniskyynärpää, golffarin kyynärpää ja plantaarifasciitti

2. Päänsärky ja migreeni: Akupunktiolla voidaan vähentää jännityspäänsäryn voimakkuutta ja migreenikohtausten tiheyttä.

3. Urheiluvammat: Neulauksella pyritään nopeuttamaan vammojen paranemista esim. nilkan nyrjähdysten tai lihasrevähtymien jälkeen tai lievittämään rasituskipuja esim. juoksijan polvessa tai säären alueen penikkataudissa

4. Hermosäryt: iskiasvaivat, niskaperäiset yläraajaan ulottuvat säteilykivut, kasvojen alueen hermokivut

Yksi akupunktion suurimmista eduista fysioterapiassa on sen vähäiset sivuvaikutukset verrattuna pitkäaikaiseen kipulääkkeiden käyttöön. Se tarjoaa lääkkeettömän vaihtoehdon kivunhallintaan, mikä mahdollistaa aktiivisen kuntoutuksen aloittamisen aiemmin.

Keskimäärin n. 70% akupunktiota saaneista kokee sen olevan itselleen hyödyllistä ja heistä n. 30% kokee neulauksen olevan erittäin tehokasta oireilun kannalta. Kun kipu lievittyy, kuntoutujan on helpompi suorittaa fysioterapeutin ohjaamia nousujohteisia harjoitteita ja edetä kohti tavoitteita.

Koen, että akupunktio on arvokas työkalu nykyfysioterapiassa. Se rakentaa siltoja perinteisen hoitomuodon ja modernin neurotieteen välille tarjoten tehokkaan tavan lievittää kipua ja parantaa elämänlaatua. Sen ensisijainen tavoite on tukea kuntoutujan aktiivisuutta ja toimintakyvyn palautumista, mikä on koko fysioterapian ydin.

Pasi

PS. Alta löytyy muutamia asiaan pureutuvia julkaisuja, joita olen itse käyttänyt oman näkemykseni muodostamisessa. Käy kurkkaamassa !

Allen J., Mak S.S., Begashaw M., Larkin J., Miake-Lye I., Beroes-Severin J., Olson J. Shekelle P.G. 2022:” Use of Acupuncture for Adult Health Conditions, 2013 to 2021 A Systematic Review.” JAMANetworkOpen.2022;5(11):e2243665. Corrected on February 24, 2023. doi:10.1001/jamanetworkopen.2022.43665

Liu C., Liu S., Wang Y., Xia X., Zhang Y., Jiang H., Bao T., Ma X. 2025:”A comprehensive overview of acupuncture therapy over the past 20 years: Machine learning-based bibliometric analysis.” Complementary Therapies in Medicine 88 (2025) 103110 https://doi.org/10.1016/j.ctim.2024.103110

Li N., Guo Y., Gong Y., Zhang Y., Fan W., Yao K., Chen Z., Dou B., Lin X., Chen B., Chen Z., Xu Z., Lyu Z. 2021:”The Anti-Inflammatory Actions and Mechanisms of Acupuncture from Acupoint

to Target Organs via Neuro-Immune Regulation.” Journal of Inflammation Research, 7191-7224, DOI: 10.2147/ JIR.S341581. https://doi.org/10.2147/JIR.S341581

Oh J.-E., Kim S.-N. 2022:”Anti Inflammatory Effects of Acupuncture at ST36 Point: A Literature Review in Animal Studies.” Front. Immunol. 12:813748. doi: 10.3389/fimmu.2021.813748

Yu P., Wang G., Tan S., Zhan M., Zheng Y., Zhou W., Li H., Ma J. 2025:” Efficacy of various acupuncture modalities on alleviating symptoms in Parkinson’s disease: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials.” Neurological Sciences (2025) 46:4819–4835 https://doi.org/10.1007/s10072-025-08333-1