Nuoren Urheilijan Selkäkipu

Toukokuussa -23 järjestetään Helsingissä Suomen Voimisteluliiton fysioterapia-asiantuntijoiden luotsaama koulutus fysioterapeuteille ja valmentajille. Aiheena on ”Voimistelijan alaselän rasitusmurtumat – kuntoutuksen kautta kanveesille”. Olen mukana kouluttamassa aiheella : Voimistelijan selän fysioterapeuttinen tutkiminen ja diagnoosi.

Alaselän rasitusmurtumat eivät ole vain voimistelijoiden riesana, niitä kyllä esiintyy  esteettisissä taitolajeista futikseen, uintiin ja juoksuun.  Siis lajista riippumatta.  Kun testaan joukon urheilijoita, voin selvästi havaita, että mitä nuorempi urheilija on sitä paremmin syvien lihasten tuki toimii. Miksi? Vastaus on hyvin yksinkertainen. Päiväkoti-ikäinen ja koulussa ihan alaluokilla oleva lapsi liikkuu arjessa monipuolisesti ja suhteellisen paljon, mutta passiivista istumista on vähän. Mitä pidemmälle kouluikään tullaan sitä enemmän paikallaan olo lisääntyy ja sitä heikompi on selän tuki.

On hienoa, että tähän passiiviseen istumiseen ja liikkumattomuuteen on monessa koulussa kiinnitetty huomiota ja toimenpiteisiin on jo ryhdytty. Lasten vanhemmat voivat osallistua myös vaivattomasti näihin selän hyvinvointitalkoisiin kuljettamalla autolla lasta mahdollisimman vähän – parin kilometrin kävely kouluun tai harrastukseen on loistavaa arkiliikuntaa nuorelle urheilijalle.

Koska selkä tarvitsee liikettä joka päivä, olisi tärkeää kiinnittää huomiota monipuoliseen liikuntaan ja harjoitteluun. Yhteen urheilulajiin keskittyminen kovin varhaisessa vaiheessa johtaa selän asennonhallinnan ja tukilihasten yksipuoliseen kehittymiseen ja edellytykset ilman selän kipeytymistä tapahtuvalle harjoittelun koventamiselle vaikeutuvat kohti aikuisuutta edetessä. Karkeasti voi siis sanoa, että mitä kauemmin lapsi, nuori tai aikuinen säilyttää oman kilpalajinsa rinnalla 1-3 eri urheilulajia sitä paremmin heidän selkänsä tulee kestämään kovatehoista ja isoa määrää vaativaa kilpaurheilua.

Yksittäisiä ja lyhytkestoisia selän kipuja esiintyy kaiken ikäisillä ja useimmiten oireet häviävät yhtä nopeasti kuin ovat alkaneet ja vieläpä ilman erillistä hoitoa. Mikäli oireet eivät katoa itsekseen n. 2 viikon kuluessa ja mahdollisesti myös pahentuvat urheilua jatkettaessa, on syytä alkaa selvittää kivun syitä. Selän tutkimisessa vastaanotollani selvitetään, mikä rakenne selässä on mahdollisesti vaurioitunut, kuinka vartalon syvät tukilihakset toimivat ja kuinka näiden lihasten yhteistyö toimii liikettä tuottavien lihasten kanssa. Lisäksi selvitetään, onko ongelman syntyyn vaikuttanut kuormitusmäärässä tai tehoissa tapahtuneet muutokset ja onko taustalla mahdollisia suoritusteknisiä syitä, joita tulisi korjata.

Tulosten pohjalta suunnittelen asiakkaalle kuntouksen portaat asiakkaan tarpeisiin sopivaksi. Nyrkkisääntönä voidaan ajatella, että kipuileva selkä saadaan kuntoon 5-8 harjoitteluohjelmalla. Kutakin ohjelmaa treenataan keskimäärin 2-4 viikkoa.

Mikäli testien perusteella tulee ilmi, että on syytä epäillä pidempää treenitaukoa vaativaa ongelmaa, lääkinnällistä hoitoa vaativaa ongelmaa tai leikkaushoitoa edellettävää ongelmaa, ohjaan asiakkaan aina liikuntalääketieteen erikoislääkärille, ortopedille tai fysiatrille. Lääkärin oman arvion pohjalta urheilijalle tehdään tarvittavat lisätutkimukset, kuten esim. magneettikuvaus. Tuloksista riippuen asiakkaalle suunnitellaan tarvittava kevennys tai tauko omasta urheilulajista ja tähän rinnalle korvaava harjoittelu. Heti kun on mahdollista, tuetaan parantumista kuntouttavilla harjoitteilla ja porrastetaan kuormituksen nosto kohti oman urheilulajin täyspainoista harjoittelua ja kisaamista.

Vartalon tukilihaksista huolehtiminen on siis koko elämän mittainen projekti. Usein sanonkin asiakkaalleni, että selän tuki on kuin katoava luonnonvara. Sitä tulee vaalia ja huoltaa koko ajan.

Ei taikatemppuja – tiimityön ja treenin kautta onnistumiseen !

Pasi