Melko usein törmään seuraavanlaiseen tilanteeseen: asiakas ottaa yhteyttä ja kertoo, että hänellä on juuri todettu 2. jalkapöydän luun rasitusmurtuma ja määrätty urheilukielto 6 viikon ajaksi. Hän tiedustelee, löytyisikö Kropasta fysioterapia-aikaa tuonne 1,5 kuukauden päähän, jotta voitaisiin aloittaa kuntoutus urheilukiellon päätyttyä. Vastaus tähän on, että voimme käynnistää kuntoutuksen heti – mikä saa asiakkaan pohtimaan, voiko näin toimia, onhan hänellä urheilukielto.

Ongelman ollessa yhdessä jalkaterässä, muut raajat, raajojen osat, vartalo, hengitys- ja verenkiertoelimistö sekä hermostolliset rakenteet ovat kunnossa ja niitä voidaan hyvin treenata ns. urheilutauon aikana. Lähtökohtaisesti urheilijan kuntoutuksessa pyritään vähintään siihen, että säilytetään urheilijan fyysiset ominaisuudet mahdollisimman normaalina kaikilta muilta osin kuin missä vamma sijaitsee.

Koska esimerkiksi jalkapöydän 2. luun rasitusmurtuman kuntouksen kokonaisaika täysipainoiseen lajiharjoitteluun vie yleensä noin 12 viikkoa, kuntouksessa voidaan pyrkiä ainakin osittain jopa nostamaan fyysisiä ominaisuuksia uudelle tasolle.

Oikein suunniteltuna tällainen korvaava harjoittelu ei hidasta – eikä tosin nopeuta – paranemista, mutta sillä saadaan selkeästi helpotettua lajiin paluuta. Korvaavaan harjoitteluun panostamisella voidaan merkittävästi laskea riskiä saada jokin toinen vamma normaaliin urheiluharjoitteluun paluun yhteydessä. 

Lajitauko koetaan usein psyykkisesti rasittavana. Osalle omien valikoitujen harjoitteiden tekeminen yhdessä tutun treeniporukan kanssa vähentää sosiaalista eristäytymistä ja auttaa tuntemusten jakamisessa.

Osa taas ei halua nähdä treenikaverien normaalia lajiharjoittelua sivusta, koska eivät siihen voi osallistua tai eivät vain muuten halua vastailla kaverien lukuisiin kysymyksiin loukkaantumiseen liittyen. He mieluummin tekevät korvaavat treenit muussa ympäristössä esim. kuntosalilla, jolloin ajatukset saa paremmin kohdistettua siihen mitä voi tehdä sen sijaan, että pohtisi mitä ei pysty tekemään – ja vielä ilman sen kummempaa selittelyä.

Joskus lajitauon aikainen oman mielen kanssa painiminen voi tuntua ylivoimaiselta ja tällöin kannattaa hyödyntää urheilupsykologien ammattitaitoa ongelmien selättämiseksi. Kaiken kaikkiaan korvaavalla treenillä on positiivinen vaikutus urheilijan henkiselle jaksamiselle.  

Urheilukielto ei siis tarkoita rantalomaa vaan se mahdollistaa fyysisten heikkouksien vahvistamisen ja psyykkisten voimavarojen kehittämisen.

Hyvin suunniteltu ja toteutettu lajitauon aikanainen korvaava harjoittelu sekä portaittainen kuormituksen nosto kudosvaurion korjaantumisaikataulu huomioiden varmistavat, että urheilija voi vamman jälkeen palata takaisin lajiin ”citius, altius, fortius”-periaatteella eli nopeampana, tavoitella korkeammalle ja olla voimakkaampi.  

Pasi